Germanium tuo maanmainio alkuaine, josta aikanaan kyhättiin ensimmäinen
transistori on vieläkin voimissaan. Vanhat transistorit suoraan 50 luvulta tuottavat edelleen makeimmat säröt ja parhaat pörinät mitä kitaraefekteissä on kuunaan kuultu. Pii kalpenee isoveljensä rinnalla kun matala kynnysjännite, ennalta-arvaamaton vuotovirta ja käsittämätön lämpöryömintä näyttävät notta mistä kana rakkonsa tyhjää.
Eli siis. Ostin (kun halvalla sain) 18 kappaletta OC140 transistoreja. Mitä ilmeisimmin kytkintransistoriksi aikoinaan tarkoitettuja NPN laitoksia, joiden vuotovirrat ovat suunnilleen kohtuullisia ja virtavahvistus miltei sama kollektorille ja emitterille (Eli ns. reverse gain on miltei sama kuin hfe. Eipä ole väliä miten päin trankun kytkee kunhan muistaa että kanta on keskellä
). Näistä olisi sitten tarkoitus rakentaa säristin jos toinenkin. Ensimmäinen "Rangemaster" on jo kasattu ja hyvältähän tuo kuulostaa. Tarkoituksena olisi vielä rakentaa ainakin kopio Fuzz Facesta ja Tone Bender tai pari. Mahdollisesti jopa myyntiin. Katsotaan miten lähtee sujumaan.